Palopuhe

Ikäihmisten kodeissa on monia turvallisuusriskejä, vakavin niistä tulipalo.

Vanhuspalvelulaki edellyttää vanhusten asuvan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Siispä entistä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia vanhuksia asuu yksin, eivätkä he enää pysty huolehtimaan paloturvallisuudesta omatoimisesti. Silti tästä asiasta ei juurikaan käydä keskustelua. Ei julkisuudessa, mediassa, kunnissa tai vaikkapa taloyhtiöissä.

Pahimmillaan tilanne asettaa koko kiinteistön asukkaat vaaraan.

Riskitekijät

Paloturvallisuus on paljon muutakin kuin kattoon asennettu palovaroitin. Pitäisi huolehtia siitä, ettei tulipalo edes pääse syttymään!

Yleisin syy tulipaloon ainakin ikäihmisten kohdalla on lienee liedelle kiehumaan unohtunut ruoka. Myös alkoholin ja lääkkeiden käyttö sekä sängyssä tupakointi näkyvät tilastoissa. Lisäksi paloja voivat aiheuttaa vanhat ja hoitamattomat sähkölaitteet, rikkinäiset jatkojohdot sekä saunaan kuivumaan laitetut pyykit.

Merkittävä riski on vanhuksen tai muistisairaan heikentynyt toimintakyky, etenkin hänen omalta kannaltaan. Huonosti liikkuva, huonosti näkevä ja kuuleva vanhus ei välttämättä edes havaitse esimerkiksi palohälytystä saati että hän ehtisi poistua asunnosta palon ensimmäisen 2-3 minuutin aikana. Vanhuksen asunnossa on usein paljon tavaraa ja kulkureitit ovat ahtaita. Huono valaistus lisää vielä liikkumisen epävarmuutta.

Yllättävän monilla on tapana pitää ovi takalukossa, jotta ulos lähtiessä varmasti muistaa ottaa avaimen mukaansa. Avain ei ole valmiina lukossa vaan esim. eteisen pöydällä. Minua tämä hirvittää, sillä hätätilanteessa se saattaa estää ulospääsyn kokonaan.

Kynttilä

Paloturvallisuus on yhteinen asia


Meidän kaikkien, jotka vanhuksen tai muistisairaan kodeissa työskentelemme, tulee seurata ja ohjata asiakasta ja hänen omaistaan minimoimaan riskit. Onhan palovaroittimia riittävä määrä (1 kpl jokaista alkavaa 60 neliötä kohti) ja oikein asennettu. Paristojen toimivuuden tarkistus silloin tällöin ja paristojen vaihto.  Jos vanhus laittaa itse ruokaa, seuraamme sen sujumista, näkyykö pohjaan palaneita kattiloita, tuntuuko palaneen käryä. Käyttääkö hän silitysrautaa tai missä kunnossa sähkölaitteet ovat. Jos vaikuttaa siltä, että vaaratilanteita voi syntyä, on asiasta ilmoitettava omaiselle tai esim. kotihoidolle. Yhdessä voimme pohtia, miten turvallisuutta voidaan lisätä.

Myös taloyhtiöiden olisi syytä tiedostaa riskit. Kannattaisiko taloyhtiöissä sopia, että huoltoyhtiö tarkistasisi säännöllisesti esim. yksin asuvien tai muuten apua tarvitsevien asukkaiden palovaroittimet ja mahdollisesti ohjata muutenkin paloturvallisuusasioissa?

Äärettömän tärkeä turvallisuutta lisäävä asia olisi tietää, kuka naapurissa asuu. Onko hän yksin asuva ikäihminen, muistisairas, ehkä syrjäytynyt tai päihteiden käyttäjä? Tällaiset asiat kannattaa tiedostaa - ei lietsoen pelkoa tai epäluuloja, vaan nostaa tarvittaessa huoli esille ja miettiä niihin ratkaisuja.

Palovaroitin ja muu turvallisuus


Palovaroittimiin voi nykyisin laittaa 5-10 vuotta kestävän pariston, mutta senkin toimivuutta on säännöllisesti testattava. Testausta ja pariston vaihtoa helpottaa paristokotelo, jonka voidaan asentaa seinään halutulle korkeudelle eli paristoa ei tavitse vaihtaa katonrajassa. Jostain syystä näitä ei juurikaan käytetä.

Palovaroittimien lisäksi tulee huolehtia liedestä ja muista laitteista. Turvaliesi ja liesivahti sekä esim. kahvinkeittimen ja silitysraudan automaattinen virrankatkaisu lisäävät turvallisuutta. Lieden ympäristö tulisi pitää mahdollisimman tyhjänä, ettei siihen joudu palavaa tavaraa.

Palovaroitin on syytä uusia kokonaan noin viiden vuoden välein, sillä likaantuessaan ja pölyttyessään se ei välttämättä enää reagoi savuun, vaikka paristot olisikin vaihdettu.


Miuistisairas ei osaa reagoida hälytykseen


Palovaroitin on hyvä juttu, mutta muistisairaan tai toimintakyvyttömän vanhuksen kohdalla hälytys ei välttämättä auta.

Usein vanhuksella on turvaranneke, jolla saa hälytettyä apua. Valitettavasti muistisairas ei kuitenkaan osaa reagoida esimerkiksi palovaroittimen hälytykseen eikä osaa toimia oikein tulipalon sattuessa tai edes kertoa, mistä on kyse. Asunnosta pitäisi päästä ulos pian.

Emme voi kieltää kotonaan asuvaa ikäihmistä elämästä, käyttämästä liettä ja sähkölaitteita, polttamasta tupakkaa. Ei riitä, että on turvarannekkeet ja palovaroittimet. Pitäisi huolehtia siitä, että  rulipaloa ei edes syty. Mutta JOS tulipalo syttyy, se saadaan nopeasti sammumaan ja asukas ulos asunnosta. Miten tämä olisi mahdollista?

Pirkanmaalla on kehitetty huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä, joka siis voidaan asentaa esimerkiksi vain yhteen kerrostaloasuntoon ja siirtää tarvittaessa asunnosta toiseen. Miksi näitä ei käytetä enemmän? Miksi ei kehitetä helppoja ja toimivia ratkaisuja, joilla toimintarajoitteisten ihmisten asuminen omassa kodissaan olisi turvallisempaa?

Joululahjavinkki


Ethän osta mummolle lahjaksi jyvätyynyä!

Jyvätyyny voi nimittäin olla paloriski. Kun jyvät käytössä kuivuvat ja kuumenevat liikaa, ne voivat syttyä mikrossa palamaan tai jäädä kytemään. Jos jyväpussi laitetaan esim. peiton alle, se saattaa alkaa kyteä ja syttyä myöhemmin palamaan.

Kannattaa miettiä, pystyykö vanhus itse käyttämään sitä ohjeiden mukaisesti ja seuraamaan sen kuntoa.